No niin, juuri kun pääsin hehkuttamasta lumen paljoudesta, on pakko vetää sanoja takaisin. Lauantaina käytiin Terbmisvarrilla katsastamassa kuruja, jotka yleensä ovat olleet laskettavassa kunnossa ja niissä on jopa ollut pehmeää lunta, koska ympärillä olevat kalliot antavat tuulensuojaa.
Tämä talvi on kuitenkin ollut paikallisten mukaan erikoinen; lunta on kyllä tullut, mutta pitkään jatkuneet kovat pakkaset ja tuuli ovat siirtäneet lunta paikka paikoin suuriakin määriä. En tiedä mitä Terbmisvaaralla oli tapahtunut, mutta järven puoleinen rinne oli kuiva kuin beduiinin sandaali, lumi oli lähtenyt jopa jäältä jonnekin. Jäällä olisi voinut toisin sanoen luistella.
Toisaalta jossain muualla Kilpisjärven tunturialueella sitä lunta nyt sitten on. Tuulen kuljettamana lumivyöryriski on kuitenkin suuri, ja itse vetäisin Kilpisjärven lumivyöryriskin tällä hetkellä heittämällä neloseen. Perustelen tämän alempana olevan lumen rakenteen ja nyt Terbmiksellä näkemäni perusteella. Ei se toki laskemista estä, pitää vaan katsoa, että minne menee.
En ole milloinkaan nähnyt, että Terbmisvarrin kuruja ei pääsisi laskemaan ylhäältä alas, mutta tällä kertaa en päässyt kuin vähän yli puolen välin, jonka jälkeen kaikki lumi oli poissa. Lumi oli betonia, ylempänä kurusssa vielä sastrugeilla (tuulilippa) höystettynä. Ihmeellisintä oli, että kiivetessä kurussa tuuli suoraan vastaan. Tuuli tuli siis ylhäältä alaspäin.
Megawatit olivat tuohon keliin vähän liian suuri suksi, mutta kyllä niilläkin alas päästiin. Ylös jouduin käyttämään jäärautoja ja hakkua, onneksi ne sattuivat mukaan. Ei tämäkään reissu silti kylmäksi jättänyt, oli se kaikesta huolimatta hauskaa. Kiitokset Brofeldtin Tonille kuvauksesta ja Leinosen Ilkalle kalustosta ja loistavasta majoituksesta. Jos joku sattuu tarvimaan opaspalveluita tai mökkiä Kilpisjärven suunnalla, niin kannattaa ehdottomasti ottaa Ilkkaan yhteyttä.
–Antte
Puukonveljesten blogi 