Väitän, että vuodenajoilla on meille ulkoilmaihmisille syvempi merkitys kuin pelkkä almanakan osoittama. Talven odottaminen tuntuu menevän välillä itselläkin jopa hieman liiallisuuksiin, mutta jotain taianomaista siinä on. Ei aikuinen mies muuten odottelisi lumien tippumista, kuin lapset joulupukkia.
Minun kohdalla talvi on aiheuttanut paitsi kroonista riippuvuutta, myös hyvän syyn valmistautua henkisesti ja fyysisesti talven tuomiin iloihin. Tämä tarkoittaa paikoin tiukkaakin treeniä, jota tuttavat tai naapurit saattavat joskus ihmetellä.
Minulle elämäntapa, jossa luonto antaa motiivin rääkätä itseä, merkitsee elämänlaatua. Minun ja luonnon, vuodenaikojen, sateen ja auringonpaisteen välillä on yhteys, johon kukaan ei pysty puuttumaan – se on intiimiä.
Tilasin, ihan talvea ajatellen, tuossa hiekkasäkin. Säkkiin tungetaan hiekkaa itselle sopiva määrä ja sillä voi tehdä eri tyyppisiä liikevariaatioita, joita muodikkaasti kutsutaan toiminnalliseksi harjoitteluksi. Sitä sitten olen tuossa takapihalla naapureiden huviksi paiskonut, kahvakuulan, tasapainolaudan, rullalautailun, rullaluistelun maastopyöräilyn ja satunnaisen boulderoinnin lisäksi. Olen pyrkinyt harjoittelemaan mahdollisimman monipuolisesti, koska hiihto vaatii koko kehon tasapainoa.
Kun talven tullen onnistuu löytämään itsensä ison seinän päältä, fysiikka ja henkinen kantti punnitaan. Kesän hikoilu mitataan juuri silloin.
Ohessa kaverini kuvaama ja editoima video Santahaminan sotilasesteradalta. Armeija tuppaa tietämään millä fysiikkaa ja henkistä kanttia mitataan.
Kuvaus ja editti Jouni Hirvonen.
-Antte
Puukonveljesten blogi 